Miksi ei kannata sanoa ”se oli vain koira” kun ystävän lemmikki kuolee

Lemmikki  Toivo-koirani siirtymisestä sateenkaarisillalle oli  1.3.  aikaa  6 vuotta. Toivo oli ensimmäinen koirani/koiramme, erilainen perheenjäsen undulaattien jälkeen. Toivo eli hyvän terveen elämän 9,5 vuotiaaksi ja sitten tuli kuumetta, ripulia, oksentelua ja eläinlääkärin tutkimusten jälkeen todettiin maksasyöpä. Eläinlääkäri oli sitä mieltä että lopetus heti mutta keskustelun jälkeen antoi kuitenkin antibiootit ja muutaman päivän lisäaikaa. Toivo piristyi, söi hyvin sekä jaksoi lenkkeillä. Käytin hänet toisella eläinlääkärillä, joka totesi että maksasyöpä on, sitä ei voi parantaa, mutta sanoi minulle että minä tiedän sen päivän kun Toivon elämä on lopussa. Hänen mielestään ei ollut vielä se hetki.

Ajatus, että meille jäisi koiraton koti, tuntui lohduttomalle, niinpä soitin Toivon kasvattajalle  (Kennel Misting’s), kerroin tilanteemme  ja kyselin koiraa. Lottovoitto oli meille, että oli syntynyt pentue ja kaikkia ei vielä oltu varattu, joten meille varattiin yksi uros,  muutaman viikon ja tapaamisen jälkeen kotiin saapuvaksi. Reino tuli osaksi meidän perhettä syyskuun lopussa. Toivo piristyi lisää ja yhdessä elettiin 5 kuukautta. Sitten oli tilanne se, että tajusin olevan parasta Toivon  päästä pois. Varasin eläinlääkärin ja vielä sillä viikollakin seurasin aina välillä ”nyt Toivo on pirteämpi, Toivo leikki hieman, Toivo syö hyvin” ja muuta vastaavaa ja mietin että perunko nukutusajan. En tehnyt kuitenkaan niin. Viimeisenä iltana Toivoa kävi hyvästelemässä sisareni poikiensa kanssa sekä vanhempani ja vaikka paljon oli myös hyviä muistoja jaettavaksi yhteisestä elämästämme, oli itkun määrä ja suru suunnaton.

Kuvassa Toivo 9,5 vuotiaana. Maksasyöpä oli jo pitkällä, mutta linssilude jaksoi vielä hymyillä valokuvausstudiolla.

Nukutuspäivänä haimme Toivon kanssa isäni mukaan eläinlääkäriin, koska Toivo oli ollut isäni hyvä ystävä näiden vuosien ajan. Ja päinvastoin. Kun nostin Toivon autosta pois ja eläinlääkärissä sisällä, Toivo ei enää katsonut minua silmiin. Rauhoittavan lääkkeen jälkeen Toivo käveli isäni viereen siliteltäväksi, ei tullut enää lähelleni. Toivo siirtyi kauniisti ja rauhallisesti sateenkaarisillalle. http://www.petloss.com/rbfinn.htm

Meille jäi Reino elämäämme ja rutiinit jatkuivat lenkkeineen, ruokailuineen ja silityksineen samanlaisena, mutta iso osa elämästä lähti myös pois Toivon myötä. Perheenjäsen. Hänen kanssaan vietettyyn elämänjaksoon  liittyi paljon hauskoja muistoja joita on voinut muistella vielä vuosien ajan. Ja kokonaan ikävä ei koskaan häviä vaikka elämässämme on nyt Reinon lisäksi myös parivuotias Rauno. https://elamanrakkautta.fi/mielikuvituksellista-perjantaita/

Luulen että Toivon osalta tietyn merkityksen tuo myös se, että Toivo oli ensimmäinen koiramme. Eräs tuttuni, miespuolinen, sanoi kerran että hänen tytär pyysi kovasti koiraa, mutta hän ei ollut suostuvainen. Pitkän maanittelun jälkeen, tytär sai tahtonsa periksi ja heille tuli ensimmäinen koira. Kuulemma jos hän olisi tajunnut aiemmin, minkälaisen rakkauden koira –tai muu lemmikki, tuo kotiin, hän olisi ostanut jo aiemmin heille koiran. Sitten tuli myös toinen koira ja rakkautta ja lämpöä entistä enemmän.

Lemmikki on monelle läheisen ihmisen merkityksessä

Kun Sinun ystäväsi tai läheisesi lemmikki kuolee, surua ei koskaan pidä vähätellä ”vain koira tai kissa tyyliin”. Tutkimusten mukaan monille ihmisille lemmikin kuolema on verrattavissa täysin ihmisen kuolemaan. Lemmikki on monelle meistä ihmisistä läheisin, turvallisin ja ehkä ainut ystäväkin. Sellainen ystävä maan päällä, jonka kanssa rakkaus on vastavuoroista. Koiran kuoleman kautta, poikkeuksena muihin lemmikkeihin, saattaa kadota myös suuri osa kodin ulkopuolista sosiaalista elämää, koska enää ei voi mennä koirapuistoihin, koiralenkillä ei treffata koiratuttuja, eivätkä ihmiset jää lenkillä juttelemaan kanssasi samalla kun haluavat silittää koiraasi.

Lapsettomille ihmisille lemmikki voi olla lapsen asemassa, sitä hoivataan vanhemman roolin kaltaisesti ja lemmikin kuolema vastaa suuruudeltaan lapsen kuolemaa. Myös perheen lapsille lemmikki voi olla sisaruksen kaltainen rooliltaan, jopa rakkaampi sisarusta ajoittain, koska lemmikin kanssa ei tule koskaan riitoja eikä vanhempien huomiota tarvitse jakaa ja lemmikki on aina lähellä antaen rakkautta eikä sillä ole ”muita kiireitä”.

Lemmikin kuoleman surua ei kannata vähätellä myöskään siksi, että lemmikin kuolemaan liittyy usein omistajan vaikea päätös eutanasiasta. Nykyisin harvoin eläin kuolee luonnollisesti eikä ole enää paikkoja tyyliin ”elefanttien hautausmaa” tai kuten ennen vanhaan vanhat eläimet olivat menneet kuolemaan latojen taakse. Päätös eutanasiasta ja vienti eläinlääkärille on niin tunteita täyttävä kokemus, että kuolemaa ja tuota tapahtumaa, ei kannata vähätellä.

Lemmikin kuoleman suru on vaikea myös siksi, että sitä on vaikea surra julkisesti. Vaikka lähipiiri ei surua vähättelisikään, voi Sinusta itsestäsi tuntua  aiemmin olleen yleisen ilmapiirin kannalta että lemmikin poismenoa ei saa surra julkisesti tai paljon. Nykyisin onneksi tilanne on muuttunut siten, että lemmikin poismenon takia voi olla töistä pois sairauslomalla, surra rauhassa ja totutella uuteen elämänrytmiin. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005274244.html

Koska Toivo ei enää katsonut minua autossa tai eläinlääkärillä silmiin, kysyin asiaa, koska se vaivasi mieltäni, sekä eläinlääkäriltä että kasvattaja Tuulalta. He molemmat kertoivat, että Toivo oli hyvästellyt minut jo kotona eikä halunnut enää katsoa minua silmiin ettei minulle tulisi tunne, että minun täytyykin viedä Toivo pois sieltä. Toivo ei halunnut enää kotiin vaan halusi sateenkaarisillalle ja saada viimeisen käskyn ”vapaa”.

Hyviä päiviä Sinulle ja lemmikillesi ja muille rakkaillesi. Nauti jokaisesta olemassa olevasta päivästä. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on apua Sinulle kun ystäväsi lemmikki lähtee sateenkaarisillalle, että osaat lohduttaa suuressa surussa. Suru muuttuu pikkuhiljaa hyviksi muistoiksi. Hyvillä muistoilla jaksaa sitten eteenpäin.

Kuvassa Rauno kun on saapunut kotiin.

**Kun sinä luulet, että koirasi on kuollut, olet väärässä. Koirasi vain nukkuu, sinun rinnassasi, sydämesi vieressä. Ja kun se on nukahtanut sinne, sinua itkettää koko ajan. Miksikö? Koska koirasi heiluttaa häntäänsä rinnassasi. Ja se sattuu. Tottakai se sattuu, kun häntä heiluu siellä, rintasi sisällä. Ja se heiluu usein, koska se heiluu aina, kun koira herää. Se haluaa kiittää sinua. “Kiitos, että annoit minulle lämpimän paikan, jossa nukkua, aivan sydämesi vieressä.”
Ajan myötä häntä heiluu yhä harvemmin. Koirasi saattaa olla väsynyt, onhan se ollut kiltti koira koko ikänsä. Se on ollut kiltti, ja sinä ja se tiedätte sen molemmat. Se on ollut kiltti silloinkin, kun sen luihin on sattunut niin paljon, että se kaatuu kävellessään ja silloinkin, kun se ei haluaisi lähteä pissalle kaatosateeseen. Se on ollut kiltti koira.
Ajan myötä häntä siis heiluu yhä harvemmin, mutta älä hetkeäkään luule, että koirasi on kuollut. Se heiluttaa taas häntäänsä – yleensä kun sitä vähiten odotat. Sillä sellaisiahan koirat ovat.
Olen oikeastaan pahoillani jokaisen sellaisen puolesta, jonka sydämen vieressä yksikään koira ei nuku. Te olette jääneet paitsi niin paljosta.” **

-Hrtwarming-

Syttyi taivaalle uusi tähti, merkiksi siitä, että joku tärkeä lähti. Nyt saat juosta ja leikkiä lailla tuulen, vihreillä niityillä ajattomuuden. Tuskaa, kipua, surua ole ei, uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei. Hyvää matkaa pikkuinen, täällä sinua Toivo ajattelen.

Kennel Misting’s http://www.skotlanninterrieri.fi/kasvattajat-2/

Valokuvat: http://www.studiotaikalyhty.fi/newsite/

 

 

2 Replies to “Miksi ei kannata sanoa ”se oli vain koira” kun ystävän lemmikki kuolee”

  1. Meidän Topi kissa nukkui pois vuosi sitten. Aamulla löysimme hänet lattialta kuolleena; sydänkohtaus. Kova oli surunmäärä ja vieläkin saattaa tulla kyynel silmään, kun muistelee Topia.
    Eilen sain taitelijan maalaaman taulun , jossa Topi enkelikissa katselee Tepaa ja Tiia(Tiia tuli meille pariviikkoa Topin lähdön jälkeen). Taulu on niin hauska , että sitä katsoo hymyillen.

    1. Meidän lemmikit jättävät tassun jäljet sydämeen ja yhteisen elämän hauskat muistot säilyvät. Ihana tuo tauluidea, jonka olet teettänyt. Topi-enkeli seuraa teitä siitä sekä tähtenä taivaalla. Tuulen mukana voi lähettää Topille sateenkaarisillalle terveisiä <3. Ihania päiviä Sinulle Tiian ja Tepan kanssa. Paljon hyviä hetkiä, rapsutuksia ja herkkuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *