Lakkiaisten muistelot

Lukioajan luokkakaverit ja osin sen ajan muut ystävätkin katoavat aikuiselämän aikana, kun ensin muutetaan ympäri Suomea ja maailmaa opiskelemaan ammattiin ja myöhemmin tulee uudet ystävät parisuhteiden, lapsien ja perhe-elämän kautta. Lukioajasta puhutaan joskus tuttujen ja ystävien kanssa ohimennen, mutta siihen aikaan ja elämänvaiheeseen ei muistoissa pysähdytä tarkemmin. Kunnes joku joskus kutsuu vuosien, vuosien päästä mahdollisimman paljon lukioaikaisia luokkakavereita yhteen. Silloin on aikaa muistoille ja tunteille, jotka jäävät elämään vielä pitkäksi aikaa sydämessä ja sielussa.

Kolme vuotta sitten syksyllä lukiokaverini Maija kutsui minut ja 4 muuta naista tai edelleen tyttöä, jotka aloitimme lukion Kimpisen lukiossa 1986, muistelemaan lukion aloitusta 30 vuotta aikaisemmin. Aluksi kävimme tuolloin Kimpisen lukion pihalla katselemassa paikkoja ja eräs meistä osallistujista oli tehnyt mukaan meille sinistä enkeliä pulloon, jota nautimme lukion pihalla. Sinistä enkeliä siksi, koska juomat joita joimme alaikäisinä 16-vuotiaina -helmeilevä omenaviini ”omppupomppu” ja sorbus on jo lopetettu tuotannosta. Sinistä enkeliä nautimme ravintola Wiltsussa, kun pääsimme sinne 18-vuotta täytettyämme. Sininen enkeli oli siis lähinnä 1986 juotuja alkoholeja 😊.

Hieman yli vuosi tuon Maijan järjestämän tapaamisen jälkeen näin ilmoituksen että Lappeenrannassa Kehruuhuoneella https://www.kehruuhuone.fi/ järjestetään useampi stand up-keikka, jossa olivat esiintymässä Krisse Salminen ja Lappeenrannan oma tyttö Heli Sutela. Varasin heti sinne 20 lippua ja sitten vasta aloin miettimään hyvää porukkaa jonka kokoaisin mukaan. Mieleeni tuli Maijan järjestämät muistelot ja niinpä aloin lähettämään viestejä lukioaikaisille luokkakavereilleni, jotka olivat fb-kavereitani. Sitten porukka laajeni myös sellaisiin, jotka eivät ole some-maailmassa, mutta jostakin syystä pidin todella tarkkana sen, että kutsutut olivat vain lukiomme 3 B-luokkalaisia. Muutama A-luokan ihminen, joiden kanssa fb:ssä ollaan enemmän oltu yhteyksissä, oli mielessä ja lähes jo klikkauksen päässä, mutta sitten ajattelin etten voi käydä erottelemaan väkeä siten, että kutsun vain muutaman A-luokkalaisen. Hassua sinällään, koska kyse ei ollut luokkakokouksesta eikä mistään virallisesta vaan oma järjestämästäni illanvietosta. Sitten kun tämä loistava ilta, johon tuli osallistujia ympäri Suomen ja Veli-Mattikin Brasiliasta, oli ohi ja meidän lataamia kuvia facebookissa, tuli kysymys näiltä parilta mietinnässä olleelta A-luokkaiselta: ”miksi me ei olla tuolla? Miksi kukaan ei järjestä koskaan A-luokkalaisille mitään luokkakokouksia?” Siitä se ajatus yhteistapaamisesta sitten lähti.


Aika ja paikka
Ensimmäiseksi päätin päivämäärän, kylläkin yli vuoden päähän, koska tajusin että 2019 tulee 30 vuotta siitä kun kirjoitimme ylioppilaaksi. Ja halusin päivämäärän myös siten että olemme jo saaneet lakit 30 vuotta aiemmin eli muistelopäiväksi tuli 15.6.2019. Päivämäärän jälkeen perustin fb-ryhmän, johon lisäilin lukiokavereitani ja pyysin että he liittävät myös niitä, jotka kirjoittivat lukiostamme samaan aikaan, mutta eivät ole minun fb-kavereita. Lisäksi perustin what´s up-ryhmän sekä lähetin sähköposteja, niille jotka eivät ole some-maailmassa. Onneksi yhteydenpitoon on nykyisin hyviä mahdollisuuksia, joten kaikki tavoittaa tavallaan. Muutama lukiokaveri etsi myös yhteystietoja ja he välittivät niitä minulle tai laittoivat ensin itse viestiä. Suurin osa tavoitetuista oli todella innostunut asiasta, muutama ilmoitti heti suoraan että heillä ei ole mitään kiinnostusta tulla paikalle. Onneksi jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja valintaan.

Paikkoja etsin Lappeenrannan alueelta siten, että saisimme itse hoitaa tilaan ruoat sekä juomat, joten ravintola ei käynyt paikaksi. Lisäksi halusin myös että voisimme olla siellä ilman aikarajaa. Paikaksi valitsin Tirilän Työväentalon, joka on muutaman kilometrin päässä keskustasta ja siten helppo tulla kaikille. https://www.tiriläntyöväentalo.fi/tirilan-tyovaentalo Alustavan varauksen jälkeen kävimme vielä ystäväni-luokkakaverini Terhin kanssa katsomassa paikan ja sopimassa tarkemmin. Päätimme vuokrata talon koko viikonlopuksi, koska hinnassa ei ollut niin suurta eroa yhteen päivään ja ajattelimme että se helpottaa meitä kun ei ole tiukkoja aikarajoja. Tirilän työväentalolla oli hyvä keittiö koneineen, riittävä määrä ja siistit astiat sekä tilat muutenkin hyvät muisteloihimme. Terhillä muutenkin vahvistin kaikkia suunnitelmiani ja päätöksiäni, koska vaikka järjestin tätä yksin niin en kuitenkaan päätöksiä halunnut tehdä ”minä päätän”-tyyliin. Terhi kyllä loppuvaiheessa auttoikin paljon.

Tapahtuman nimi ja kahvit
Kun kävin tekemään facebookiin ryhmää, täytyi ryhmälle luoda nimi. Olin jo miettinyt hieman tarjoiluja mielessäni ja päättänyt että ostan tilaisuuteen Lehmus Roasteryn kahveja, koska heidän kahvit on nimetty paljon Lappeenrannan kaupunginosien mukaan. Ajattelin, että koska suurin osan muisteloihin mukaan tulijoista asuu nykyisin muualla Suomessa ja he eivät ole ehkä maistelleet näitä suosikkikahveikseni tulleita kahveja, on hienoa maistella niitä muisteloissa. Lehmuksen brändiin kuuluu lesoilu kun juo lesosti lesoa kahvia, joten tapahtuman nimeksi tuli LESOT LAKKIAISET KIMPISESSÄ 1989. https://lehmusroastery.com/

Muisteloissa joimme illalla Myllysaari-, Kimpinen- ja Pusupuisto-kahveja ja sanoinkin että jokainen voi muistella samalla kun nauttii milloin mitäkin makua, niitä nuoruusmuistoja joita kyseiseen paikkaan liittyy. Meillä oli myös tietokilpailu lukioajoista muisteloissa, jossa oli palkintona Kimpinen-kahvia voittajajoukkueen jokaiselle jäsenelle. Ja Lehmukselta saimme kunkin kahvimaun termoskannuun kiinnitettäväksi A 5-kokoiset kyseisen kahvilaadun esitteet. Lisäksi kun mietin kahvimääriä, sain Lehmuksen Arttu Muukkoselta hyvät ohjeet, jotka kerron tässä Sinullekin kun mietit tarvittavia kahvimääriä tilaisuuden kahvienjuojien määrään verrattuna:
Kahvia kannattaa varata noin kaksi kupillista juojaa kohden. Kupilliseen menee 7,5g kahvia.
Siten:
220g pussi = 29 kupillista
500g pussi = 60 kupillista
1000g pussi = 120 kupillista
Lisäksi voi laskea noin 10% yli varmuuden vuoksi.

Ruokailut
Koska suunnittelin, että aikataulu menisi niin että aloitamme muistelot klo 15.00, ruokailu olisi klo 16.00 ja kahvit täytekakkuineen klo 19.00, halusin ohjelmaan myös iltapalan klo 22.00 aikaan että jaksamme tanssia ja muistella myöhään yöhän ilman että tulee tarve lähteä nakkikiskalle ruokailemaan. Pyysin tarjouksia viideltä eri ravintola-/pitopalvelulta. Tarjouksien vaihtoehdoista linkitin yhdet vaihtoehdot fb-ryhmäämme että ryhmän jäsenet halutessaan pystyivät tykkäämään tai kommentoimaan sitä vaihtoehtoa mikä oli paras. Oma suosikkini oli myös muiden suosikki ja tilasimme Kattava cateringilta http://kattavacatering.fi/ päivällisen, täytekakut sekä iltapalan. Muisteloissa nautimme aivan loistavia, kaikkien osallistujien kehumia ruokia:

Päivällinen:
Yrttistä vihersalaattia
Panzanella-salaattia
Leipää & levitettä
Salviabroileripataa
Kasviscaponataa
Riisiä
Valkosuklaapannacottaa ja vadelmacremea

iltapala:
Caesarsalaattia
Salaattia Sans Nom
*päärynää, sinihomejuustoa, rapeaa pekonia & pähkinää
Bataattiranskalaisia
Yakitori-broilerivartaita

Täytekakkuina oli kermainen marjakakku, mansikka-raparperimoussekakku ja appelsiini-suklaakakku.

Kakkujen osalta sain Kattavalta myös hyvän ohjeen, jonka kerron Sinulle jos ja kun mietit joskus annoskokoja ja erilaisia kakkuja eli
Jos on vain 2 erilaista kakkua, kaikki osallistujat ottavat molempia noin yhdet annoskoot
Jos kakkuja on 3 erilaista, osallistujat ottavat joko todella pienet siivut kaikkia (alle ½ annoskokoa) tai sitten vain kahta eri laatua
Jos kakkuja on vain yhtä laatua silloin otetaan jopa enemmän kuin 1 annoskoko, jolloin kannattaa varata lähes tuplamäärä annoskokoja osallistujamäärään nähden

Halusin suunnitella ja toteuttaakin muistelomme niin, että siellä osallistujilla on aikaa vain jutella ja muistella, otimme Kattavalta myös tarjoilijan osaksi aikaa. Hän toi tarjoiluastiat buffet-pöytään sekä tyhjensi pöytiä käytetyistä astioista. Tämä toimi loistavasti ja helpotti meitä osallistujia paljon. Ruoan osalta annan myös Sinulle vinkin eli bataattiranskalaiset maistuvat kyllä hyvälle, mutta tarjoiluastiassa ne pehmenivät ja olivat ainoa ruokalaji mitä jäi jäljelle melko paljon . Muiden osalta astiat kyllä tyhjenivät täysin vaikka annoskoot olivat todella runsaat. Loistava ruokaa, vahva suositus, jos joskus tarvitset tarjoilua jonnekin.

Viinaa Tallinnasta
Halusin tehdä muisteloihin tulijoille osallistumisen mahdollisimman helpoksi, ilman että he joutuvat miettimään kuinka monta siideriä he juovat illan aikana tai riittääkö viinipullo ja tuomaan niitä nyyttikestityyliin mukanaan. Vaan että he tulevat paikalle ja siellä on kaikki. Niinpä eräänä helmikuisena iltana laitoin parille lukiokaverilleni, joiden aavistelin olevan sinkkuja, viestit samassa messenger-ryhmässä ”hei te x ja y, kun asutte siellä pääkaupunkiseudulla niin olisiko teillä mahdollista tehdä reissu Tallinnaan ja hakea sieltä tuonne tapahtumaamme alkoholit, jolloin osallistujilla olisi nekin valmiina.”. Viestejä vaihdeltiin parin kuukauden ajan, suunniteltiin aikataulua ja laskettiin tuleeko säästöä, mutta toukokuussa x ja y kävivät Tallinnassa hakemassa viinaa sekä myös alkoholittomia oluita.

Meitä osallistujia oli 32 + 3 bändin soittajaa ja Viinaa Tallinnasta ryhmä laski ostettavat juomat näin:
Ostoslistalle on päätynyt 4 pönttöä punaviiniä, 4 pönttöä valkoviiniä, 4 laatikkoa olutta, 3 laatikkoa lonkeroa, 3 laatikkoa siideriä ja 1 laatikko alkoholitonta olutta sekä 6 pulloa kuohuviiniä.

Juomia jäi jäljelle alle laatikko siideriä sekä lonkeroa ja 1 pönttö punaviiniä eli hyvin laskelmat pitivät paikkaansa. Lisäksi ostimme Terhin kanssa tarjoiluun muutaman pullon vissya ja fantaa sekä laatikon cocis-tölkkejä. Limppareita kului loppuillasta ja yöstä enemmän kuin alkuillasta.

Petra tarjosi karkkeja muisteloväelle, joita oli parissa pöydässä kulhoissa esillä. Salmiakkikarkit loppuivat kommenttien mukaan heti, joten Sinun kannattaa niitä varata enemmän kuin hedelmäkarkkeja, kun mietit illanistujaisiin karkkitarjoiluja. Ja Tiina tarjosi myös Heathrow:n lentokentältä ostamiaan suklaakarkkeja, kun hän lensi muisteloita varten Suomeen.

ja mikä parasta tässä Viinaa Tallinnasta matkassa – henkilöt x ja y seurustelevat nyt. En tiedä millaisen yhtälön lopputuloksen matikanopettajamme saisi tästä aikaan 😊.

Ohjelma
Kuten jo aiemmin kirjoitinkin, aloitimme ovien avauksella klo 15.00. Puolisen tuntia oli yleistä tunnistautumisen ja tervehtimisen yleishälinää ja sitten lausuin tervetulosanat sekä nostimme kuohumaljat. Hieman tämän jälkeen lukiokaverimme Pekka, jonka bändi tuli mukaan esiintymään ja viihdyttämään meitä, aloitti penkkareissa laulamallamme aamunavaus laululla https://www.youtube.com/watch?v=BB_kyr38SjM, jota kyllä varmaan harva muisti että lauloimme penkkareiden aamun avauksessa 😊. Tämän jälkeen lauloimme vielä tunnelmaan hyvin pääsemiseksi penkkareiden alkulaulun sekä molempien luokkien luokanvalvojille tekemämme laulut. Penkkarilaulujen sanat löytyivät onneksi kaikki erään lukiokaverimme laatikon kätköistä.

Ruokailun ja kahvien välissä meillä oli tietokilpailu lukiomuistoista. Eräänä lauantaina Petra tuli luokseni Espoosta ja otimme skype-puhelun Terhille Joensuuhun ja mietimme kymmenen visaista kysymystä opettajien persoonallisista tavoista, rehtorin nimestä, aloittaen kysymyksellä milloin Kimpisen lukio on perustettu. Äärettömän hauska hetki oli tämä tietokilpailun kasaaminen muistoineen, samoin kuin viestittely ja tiedottaminen minun ja osallistuvien välillä. Se innostus millä viestien vastaanottajat tuntuivat odottavan muisteloita, sai aina suuren ilon sydämeen siitä että onneksi aloitin näitä järjestää.

Pekka bändeineen viihdytti meitä aina välillä vajaan tunnin soittosessioilla. He soittivat kotimaisia ja ulkomaisia cover-biisejä ja väliajalla meillä soi taustalla -80-luvun lopun ulkolaisia hittibiisejä. Välillä akustisesti ja välillä bändinä. Jos tarvitset hyvää bändiä johonkin tilaisuuteen, niin minulta saa meilin tai kommentin kautta yhteystiedot. Hauska oli tanssia kuten nuorenakin, isossa ympyrässä ja kukin vuorollaan keskellä sooloesitystä vetäen.

Juhlat jatkuivat meidän sitkeimpien osalta 3.30 asti. Koko illan oli fiilis ja ilmapiiri aivan huikea. Ei mitään ristiinsanomisia, ikäviä muistoja 30 vuoden takaa vaan aivan mahtavaa jälleennäkemisen iloa ja muistelua koko ajan.

Yhteistyö Kimpisen lukion kanssa
Kimpisen lukioon laitoin viestiä helmikuussa ensimmäisen kerran että järjestämme tällaiset muistelot. Sain heiltä nimilistat kaikista keväällä 1989 kirjoittaneista, jotka välitin eteenpäin ryhmässämme. Sen verran voisin neuvoa Sinua että kirjoita ainakin joihinkin luokkakuviin nimien kohdalle henkilön koko nimi ylös, koska nimilistojen jälkeenkin niin minulla kuin joillakin muillakin, oli vaikea yhdistää nimeä ja kasvoja yhteen. 30 vuotta on pitkä aika ja joidenkin luokkakavereiden kanssa ei ole välttämättä tullut puhuttua sanaakaan lukioaikana. Maailma on jakautunut, ei pelkästään eri uskontojen takia kuten aina kärjistämme vaan koululuokista lähtien -luokan hiljaiset ovat erikseen, samoin kuin luokan kotibileporukka, samoin kuin luokan älyköt. Ja aina kun menemme välitunnilla ulos tai johonkin tilaan, me hakeudumme tuttujemme, oman porukan luokse. Koululuokassa jo väki on jakautunut.

Toukokuun alkupuolella laitoin Kimpisen lukioon viestiä, että haluaisivatko he lähettää jonkun tervehdyksen meille muisteloihin, jonka voisin lukea siellä tervetulosanojen kanssa. Ihmetyksekseni sellaista ei tullut, ei ilmeisesti ollut aikaa sille koulun lukuvuoden loppumisen ollessa lähellä. Onneksi kuitenkin eräs opettaja lähetti minulle tekstiviestin jossa toivotti kivoja muisteloita ja hyvää jatkoa kaikille. Tämän lähetin heti eteenpäin kaikkiin muisteloiden viestiryhmiin.

Viimeisellä viikolla sain yllätykseksi vielä opintosihteeriltä omien lakkiaistemme ohjelman keskiviikolta 31.5.1989. Sen välitin myös eteenpäin sekä lisäksi tiedon kaikille että 1990-luvun alkupuolella vasta tuli voimaan asetus että koulut päättyvät aina viikon 22 lauantaina, joka on yleisimmin kesäkuun puolella. Monelta tämä jäänyt varmaan unohduksiin, että lakkiaisetkin oli aiemmin arkipäivänä. Onneksi muutos on tullut.

Jälkisanat
Jo illan aikana tuli paljon kiitoksia siitä että muistelot on järjestetty ja jotkut sanoivat, että he eivät voi oikein edes käsittää todeksi sitä, että ovat keskellä lukiokavereita 30 vuoden jälkeen. Illan jälkeen tuli jo aamulla viesti kuinka kotimatkalla oli tullut liikutuksen kyyneleet tapahtuneesta. Ja vastaavia viestejä muutamien päivien ajan muisteloiden jälkeen. Moni vasta muutaman päivän jälkeen pystyi hieman käsittämään mitä on tapahtunut ja mille lukiokavereiden tapaaminen, vanhojen muistojen mieleen ja sydämeen palaaminen, sai oikein aikaan. Uutta tapaamista toivotaan nopeammin kuin 30 vuoden päästä. Lupaan järjestää sen kyllä vuodelle 2021 viimeistään. Se ei ehkä ole vuosisadan tapaaminen, kuten tätä on luonnehdittu, mutta varmasti huikea ja hauska taas.

Jos Sinä et ole koskaan ollut luokkakokouksessa tai kukaan ei ole järjestänyt sellaista, niin järjestä Sinä. Pikkuhiljaa tehden, se ei ole iso homma. Se on hauskaa puuhaa, kun apuja alkaa tulemaan mukaan ja lisäksi yhteydenpito Sinun ja mahdollisten osallistujien sekä osallistujien välillä on jo niin kivaa että se antaa jo paljon energiaa ilon lisäksi.

Maya Angeloun sanoin: “Ihmiset eivät muista mitä sanoit. He eivät muista mitä teit. Mutta he muistavat ikuisesti mitä sait heidät tuntemaan.”

Siksi! Järjestä Sinäkin! Ilon tunteet sekä järjestäjänä että osallistujana ovat mahtavat kokea

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *